Hinta määräytyy kohteen mukaan
Ilmanvaihtokanavien ja ilmanvaihtolaitteiston puhdistuksen hinta määräytyy sen mukaan, minkälainen ilmanvaihtomuoto rakennuksessa on käytössä, kuinka suuri rakennus on, sekä kuinka monta kerrosta rakennuksessa on. Näiden tietojen pohjalta voidaan melko tarkasti arvioida työhön kuluvaa aikaa.
Puhdistuksen yhteydessä on aina myös syytä tarkastaa ilmamäärät ja säätää oikeiksi. Ainoastaan luotettavilla mittauksilla voidaan varmistaa ilmanvaihdon tarkoituksenmukainen toimivuus, joten tämä työvaihe sisältyy aina Ilmataidolta saamaasi hintaan. Painovoimaisen ilmanvaihdon kohdalla ilmamääriä ei mitata, koska olosuhteet muuttavat ilmamääriä jatkuvasti.
Myös matkakulut sisältyvät aina Ilmataidon tarjouksen hintaan.
Seuraavassa hieman tarkemmin hinnan muodostumisesta.
Käytössä oleva ilmanvaihtojärjestelmä
Ilmanvaihtojärjestelmällä on suurin vaikutus työssä kuluvaan aikaan. Painovoimainen ilmanvaihto on yksinkertaisuudessaan kaikkein nopein huollettava, kun taas ilmalämmitys edustaa toista ääripäätä. Aivan täysin näitä ei voi yleistää, yllätyksiä voi aina tulla matkalle kaikkien laitteistojen kohdalla. Oikeaoppisesti ja määräysten mukaisesti rakennettu ilmanvaihtolaitteisto on kuitenkin yleensä aina huollettavissa, mutta toisinaan, onneksi hyvin harvoin, törmätään myös erinäisiin teeseitse-virityksiin, jotka saattavat aiheuttaa sen, ettei ilman rakenteiden purkutoimenpiteitä saada huoltotoimenpiteitä vietyä loppuun.
Lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
Tavallisin ilmanvaihtotapa 90-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa omakotitaloissa on koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto, jossa siis sekä tuloilma että poistoilma liikkuvat koneellisesti, ilmanvaihtokoneen puhaltimien kautta. Poistettava ilma otetaan tavallisimmin kylpyhuoneesta, saunasta, WC:stä, vaatehuoneesta, ja keittiöstä. Raikasta tuloilmaa puolestaan puhalletaan kaikkiin oleskelutiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen.
Täysin koneellisen ilmanvaihdon ollessa kyseessä, lähes aina myös poistoilmassa oleva lämpö otetaan talteen, jolloin puhutaan lämmöntalteenotosta, tästä käytetään lyhennettä LTO. Yleensä talteen otettu lämpö siirretään tuloilmaan kennomaisen lämmönsiirtimen kautta, jolloin tuloilmaa saadaan esilämmitettyä kylmillä ilmoilla ilman lisäenergian välitöntä tarvetta. Hyötysuhteet nykykoneilla ovat parhaimmillaan jo noin 90% luokkaa, vanhemmilla laitteilla alle 50%.
Lämmöntalteenotolla varustettuja ilmastointikoneita on tarjolla runsaasti eri merkkisiä, ja erilaisilla ominaisuuksilla. Yleisimmät käytössä olevat mallit ovat verrattain helposti huollettavia, joskin eroja löytyy esimerkiksi siinä, miten helposti puhaltimet ovat irrotettavissa.
Poistoilmalämpöpumput
Poistoilmalämpöpumput hoitavat veden lämmityksen ohella talon ilmanvaihdon ja voivat laitteesta riippuen joko pelkästään poistaa talosta ilmaa, tai sen lisäksi myös tuoda raitista ilmaa sisälle taloon. Mikäli lämpöpumppu hoitaa ilmanvaihdon suhteen vain ilman poiston, otetaan raitis ilma yleensä erillisistä korvausilmaventtileistä, jotka sijaitsevat joko ikkunan karmeissa, tai ulkoseinässä.
Poistoilmalämpöpumppujen kohdalla poistoilmasta saatava lämpö ohjataan kehittyneen elektroniikan ohjaamana tarpeen mukaan tuloilman, patteriveden, ja lämpimän käyttöveden kesken.
Poistoilmalämpöpumput ovat tavallisesti hyvin tiiviitä paketteja, ja toisinaan hyvinkin haasteellisia huollon kannalta. Joissakin malleissa esimerkiksi on välttämätöntä rakentaa laitteen kanavisto siten, että se voidaan laitteen päältä tarpeen mukaan nostaa ylös, tai irrottaa, jotta huollettaviin komponentteihin päästään käsiksi.
Koneellinen poistoilmanvaihto
Koneellisesti hoidettu poistoilmanvaihto huolehtii nimensä mukaisesti vain ilman poiston asunnosta. Ilma poistetaan likaisista ja kosteista tiloista, ja oleskelutiloihin raitista ilmaa saadaan ulkoseinissä tai ikkunoissa olevista korvausilmaventtiileistä. Joskus korvausilman saannista ei ole huolehdittu lainkaan, jolloin seurauksena on liiallinen alipaine ja sen mukanaan tuomat ongelmat, kun ilma tulee sisään rakenteiden väleistä vuotoilmana.
Yleisimmin ilmanvaihtolaitteena palvelee katolta käsin toimiva huippuimuri tai liesituulettimen paikalla sijaitseva talotuuletin. Muitakin vaihtoehtoja on, joskin ne ovat erittäin harvinaisia.
Huollettavuuden kannalta huippuimurikohteissa huolto saadaan toteutettua useimmiten melko suoraviivaisesti. Kanavisto alipaineistetaan katolta käsin huippuimurin alta. Huippuimuri puhdistetaan samassa yhteydessä.
Talotuuletinkohteissa puhaltimen siivet likaantuvat usein nopeastikin, jolloin puhaltimen puhallusteho heikkenee ratkaisevasti. Talotuulettimen huolto on usein hieman työläs operaatio puhaltimen rasvaisuudesta johtuen.
Ilmalämmitys
Ilmalämmitystä suosittiin erityisesti 70-luvulla edistyksellisen tekniikkansa johdosta, samaan tapaan kuin tänä päivänä esimerkiksi poistoilmalämpöpumppuja.
Laitteet ovat kestäneet aikaa melko hyvin, ja vastaan tulee tapauksia, joissa ilmalämmityslaitteelle ei ole jouduttu tekemään minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä neljäänkymmeneen vuoteen. Hatunnostonarvoinen suoritus verrattuna joihinkin tämän päivän laitteisiin, joissa korjauksia joudutaan tekemään pahimmillaan jo 1-2 vuoden kuluttua käyttöönotosta.
Ilmalämmityslaitteiston huollettavuus saattaa toisinaan olla hyvinkin työlästä. Ilmakanavisto on usein mutkikasta ja pitkiä kanavavetoja löytyy etenkin useampikerroksisista taloista. Tuohon aikaan ei kovin paljon huomioitu kanaviston puhdistettavuutta, minkä huomaa myös asennuksissa usein.
Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimaista ilmanvaihtoa käytettiin 70-luvulle asti pientaloissa yleisesti. Ohjeen mukaan jokaisesta tilasta joista ilmaa haluttiin poistaa, tuli johtaa oma kanavansa katolle, jottei takaisinvirtausta pääsisi niin helposti syntymään. Painovoimaisessa kanavistossa saattaa olla olosuhteista johtuen aikoja, jolloin ilma ei siellä juurikaan liiku. Se antaa mm. hämähäkeille mahdollisuuden kutoa seittejään, joka osaltaan heikentää ilman kulkua entisestään. Kanavista olemme löytäneet myös hieman suurempia eläimiä :)
Tavallisesti painovoimainen kanavisto saadaan huollettua melko nopeasti, joskin kanavistomateriaali tulee puhdistuksessa ottaa huomioon.
Rakennuksen koko
On luonnollista, että suuremmassa rakennuksessa on useimmiten ilmanvaihdon putkimetrejä enemmän kuin pienemmässä talossa. Samoin huoneita ja siten myös päätelaitteita eli venttiileitä on tavallista enemmän. Muutaman putkimetrin lisäys ei vielä suuresti vaikuta työssä kuluvaan aikaan, mutta aikaa kuluu aina huoneesta toiseen siirtymiseen harjauslaitteiston kanssa. Päätelaitteiden pesu ottaa myös oman aikansa. On ajallisesti selkeä ero pestä 10 venttiiliä 20 sijaan.
Rakennuksen kerrosmäärä
Kerrosmäärällä voi olla merkittävä vaikutus työssä kuluvaan aikaan. Toisinaan useampikerroksissa taloissa putkille on rakennusvaiheessa haastavampaa löytää sopivia reittejä, jolloin putket saattavat kulkea erittäin ahtaasti rakenteiden välissä, sisältäen runsaasti 90 asteen käännöksiä. Tämä hidastaa puhdistustyötä. Puhdistuslaitteiston kanssa kerroksesta toiseen kulkeminen lisää luonnollisesti työaikaa.
Ilmamäärien mittaus ja säätö
Ilmamäärien mittaus on ehdottoman tärkeä toimenpide aina puhdistuksen yhteydessä tehtäväksi. Se kertoo tarkkojen lukujen valossa luotettavaa tietoa kohteen painesuhteista ja ilmamääristä.
Esimerkiksi puhaltimissa, kondensaattoreissa tai elektroniikassa olevat viat saattavat aiheuttaa ilmavirtoihin epämääräisiä heittoja, joita ei normaalikäytössä välttämättä havaita, mutta mittauksilla ne paljastuvat.
On myös valitettavan yleistä, että rakennuksen käyttöönoton yhteydessä ”säädetyt” ilmamäärät ovat hyvin kaukana todellisista, suunnitelluista arvoista. Vastaan on tullut jopa kohde, jossa keskellä kanavistoa oli rakennusaikana unohtunut muovitulppa, minkä ohi ei ilma kulkenut lainkaan. Tästä huolimatta tulpan jälkeisestä venttiilistä oli pöytäkirjaan mitattu suunnitelmien mukainen ilmamäärä