Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen tarkoittaa ilmanvaihdon päivittämistä tarkoituksenmukaiseksi muuttuneiden olosuhteiden johdosta. Ilmanvaihtokonavistoon ei tavallisesti jouduta koskemaan, joten kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta

Painovoimaisen eli luonnonmukaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen, sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Hormi-ilmiön ansiosta lämmin ilma nousee hormia pitkin ylös ja sitä kautta ulos, jolloin sisään otetaan vastaava määrä ulkoilmaa. Luonnon omat fysikaaliset voimat siis saavat aikaan ilman liikkeen rakennuksesta ulos ja sisään, eikä sähköenergiaa tarvita.

Painovoimaista Ilmanvaihtoa on hyödynnetty pientaloissa aina 1970-luvulle asti, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään koneellisia ilmanvaihtotapoja. Tänä päivänä uudiskohteisiin ei käytännössä juurikaan asenneta painovoimaista ilmanvaihtoa. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi tiukentuneista energiamääräyksistä, sekä suunnittelijoiden ja tilaajien asenteista painovoimaista ilmanvaihtoa kohtaan.

Varsinaista estettä painovoimaisen ilmanvaihdon käytölle ei uudisrakentamisessa ole, joskin energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen edellyttää eriasteisia rakenteellisia ratkaisuja. Myös ilmanvaihtuvuuden tulee luonnollisesti toteutua määräysten mukaisella tavalla, mikä vaihtuvien olosuhteiden vuoksi on haastavaa.

Miten painovoimaista ilmanvaihtoa on ennen käytetty

Aiempien vuosikymmenien taloissa suosittiin uunilämmitystä, joka oli erinomainen tapa saada ilma vaihtumaan uunin hormin kautta. Hormit olivat usein pitkiä, ja se auttoi entisestään ilman vaihtuvuudessa. Korvaavaa ulkoilmaa ilmaa otettiin hirsien raoista, ja talot olivat kirjaimellisesti ”harvoja”.

Pitkä ja useimmiten lämmin savuhormi edesauttoi painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa aiemmin

60-70-luvuilla talot rakennettiin usein melko mataliksi, ja hormivaikutus pieneni oleellisesti. Taloissa ei juurikaan käytetty muovia, vaan korvausilmaa pääsi vuotamaan rakenteiden välistä, mikä olikin edellytys ilman vaihtumiselle, sillä ulkoilmalle ei useinkaan ollut järjestettynä erillisiä korvausilmareittejä.

Tänä päivänä on ymmärretty jo se tosiseikka, että eristysvillan kuidut eivät tunnu mukavilta iholla tai hengitysteissä, mutta jostain syystä tätä ei aikoinaan kovinkaan paljon ajateltu, vaan seinärakenteita pidettiin hyvänä reittinä korvausilmalle. Puhumattakaan siitä, että vanhoissa taloissa villojen joukossa on aina monenlaista mikrobia ja itiötä, mitkä myös kulkeutuvat huoneilmaan, ellei kunnollisia korvausilmareittejä ei ole. Kuidut ovat ongelmana myös uudemmissa taloissa, joissa koneellisen ilmanvaihdon säädöt on tehty huolimattomasti liian alipaineiseksi. Tähän yhdistettynä epätiiviit rakenteet, sekä etenkin talvisin kuiva huoneilma, onkin soppa valmis.

Miksei tämä toimi enää

Vanhoja taloja, kuten taloja yleensäkin, joudutaan vuosien varrella remontoimaan ja huoltamaan. Nykyisin yhä enemmän kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuteen, ja monissa taloissa onkin tehty erinäisiä toimenpiteitä, joilla saadaan energiankulutusta pienemmäksi. Yleisiä toimenpiteitä ovat yläpohjan lisäeristäminen, ulkoseinien eristysten parantaminen, sekä ikkunoiden vaihto.

Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, jotka aivan oleellisesti vaikuttavat painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan talon muuttuessa aiempaa tiiviimmäksi. Tiiviimmät rakenteet heikentävät ilman vaihtumista painovoimaisen systeemin kohdalla, koska fysikaalinen fakta on, ettei ilmaa voida poistaa enempää kuin mitä uutta ilmaa saadaan tilalle. Ja koska painovoimaisen ilmanvaihdon aikaansaama paine-ero on verrattain pieni, ei ilmaa saada ”väkisin” revittyä rakenteiden välistä aiempaan malliin.

Myös ihmisten muuttuneet asuintottumukset aiheuttavat täysin painovoimaiselle ilmanvaihdolle haasteita. Energiankulutuksesta tietoiset ihmiset eivät entiseen malliin tuuleta ikkunoiden ja ovien kautta. ”Ristiveto” tunnettiin aiemmin tehokkaana ja nopeana tapana tuulettaa.

Tänä päivänä peseydytään ja pestään pyykkiä aiempaa useammin. Monenlaista kosteuskuormaa syntyy päivän mittaan, ja kaikki tämä kosteus tulee saada hallitusti ulos talosta.

Miksi pitäisi toimia

Ellei asumisesta syntynyttä kosteutta saada ulos talosta, se ei häviä minnekään, vaan kulkeutuu rakenteisiin ja alkaa ajan mittaan kastelemaan niitä. Seurauksena on monimutkaisia ja kalliita korjauksia, jotka koettelevat sekä henkisesti että rahallisesti.

Vaikka rakennuksen arvon säilyminen on ilman muuta tärkeää, vielä sitäkin tärkeämpää on talon asukkaiden terveys. Menetettyä terveyttä ei voi rahalla korvata.
Huono ja puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa monenlaisia ongelmia ihmisille. Tässä joitakin:

• Puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa hiilidioksiditason nousua, josta aiheutuu mm. väsymystä ja päänsärkyä. Hiilidioksiditasot kasvavat suureksi etenkin öisin nukkuessa, siksi makuuhuoneessa tulee olla aina vapaa reitti ulkoa otettavalle korvausilmalle
• Heikosta ilmanvaihdosta johtuen Radon ei poistu asunnosta tehokkaasti, mikä saattaa altistaa sairauksille
• Huonekaluista, maaleista ja rakennusmateriaaleista aiheutuu kemikaalipäästöjä, jotka huonon ilmanvaihdon vuoksi jäävät pyörimään sisäilmaan. Mitä enemmän aihetta on tutkittu, sitä paremmin kemikaalipäästöjen riskit tiedostetaan

Miten painovoimaista ilmanvaihtoa tehostetaan

Kaksi tärkeintä asiaa painovoimaisen ilmanvaihdon kohdalla on:

• Poistoilman riittävyydestä on huolehdittava. Se kuinka paljon ilmaa tulee saada poistettua talosta tietyssä ajassa, riippuu asukasmäärästä, sekä tilojen käytöstä
• Tuloilmalle tulee järjestää hallittu reitti sisätiloihin kaikkien oleskelutilojen kautta. Oleskelutiloja ovat mm. makuuhuoneet, sekä olohuone

Koska painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta on pitkälle riippuvainen vallitsevasta säätilasta, on varmistettava ilmanvaihdon riittävyys joka tilanteessa ja kelissä. Tämä voidaan toteuttaa matalapaineisilla puhaltimilla, jotka tehostavat ilmanvaihtoa ja pitävät sen halutulla tasolla.

Tuloilmaa tulee ottaa kaikkiin oleskelutiloihin. Korvausilmaventtiileitä tulee olla riittävästi tarpeen mukaisen ilmanvaihdon saavuttamiseksi siten, ettei haitallista alipainetta synny liikaa. Venttiilit tulee olla säädettäviä, muuten on vaarana, että suurin osa korvausilmasta otetaankin lähinnä poistoventtiiliä sijaitsevasta korvausilmaventtiilistä, eikä talon toisessa päässä sijaitsevasta venttiilistä välttämättä tule ilmaa lainkaan. Ilma tulee aina sieltä mistä sen on helpoin tulla. Korvausilmaventtiileiden keskinäinen tasapaino voidaan varmistaa vain tarkoilla mittareilla.

Toimiva ilmanvaihto lisää asumismukavuutta ja pitää kotisi kunnossa

Vedon tunteen välttämiseksi on hyvä käyttää korvausilmaventtiileitä, jotka tehokkaasti sekoittavat ulkoa tulevan ilman sisäilmaan. Näiden energiankulutus on varsin pieni, mutta vaikutus asuinmukavuuteen on puolestaan suuri.

Ilman tulee lisäksi liikkua asunnossa vapaasti huoneesta toiseen, puhtaista tiloista likaisiin ja kosteisiin tiloihin päin. Näitä "likaisia" tiloja ovat siis WC:t, pesuhuoneet, kodinhoitotilat, vaatehuoneet, ja keittiöt. Sieltä asunnon läpi kulkenut ilma poistetaan ulos. Ilman vapaa kulku huoneiden välillä varmistetaan tarvittaessa erilaisilla siirtoilmaritilöillä, ellei ovien alla ole riittävää tilaa ilman kululle. Ovien alla tulisi olla noin 15 mm vapaata tilaa.

Painovoimaista ilmanvaihtoa oikeaoppisesti tehostamalla saadaan vanhempaan taloon erinomaisesti toimiva ilmanvaihdon kokonaisuus, joka tuo riittävästi ja mahdollisimman vedottomasti raitista ilmaa sisään ja vie kostean ja likaisen ilman ulos hallitusti, ilman haitallista alipainetta.